Kissan kivun tunnistaminen

Kissan kivun tunnistaminen ei ole helppoa, minkä vuoksi kipua usein aliarvioidaan. Kissat ovat aina pyrkineet peittämään heikkoutensa ja kipunsa, koska niiden on pitänyt suojautua sekä isommilta saalistajilta että vihamielisiltä lajikumppaneilta. Usein kipu on jo hyvin voimakasta siinä vaiheessa, kun se näkyy ulospäin. Ääneen kissa valittaa vain äärimmäisen kovissa kivuissa.

Kissan kipua voidaan arvioida kasvonilmeiden, kehon asennon, aktiivisuuden ja vuorovaikutuksen avulla.

Kipuilmeet

Kivun arviointiin on äskettäin kehitetty ilmekartta ns. grimace scale josta löytyy lisää tietoa sivustolta https://www.felinegrimacescale.com/. Luokituksessa käytetään korvien, silmäluomien, kuonon, viiksien ja pään asentoa.

Kivuttomalla kissalla korvat ovat pystyssä ja eteenpäin suunnatut, silmät avoimet, kuono rento, viikset kaareutuvat rennosti alaspäin ja pää on hartialinjan yläpuolella.

Kivun voimistuessa korvat kääntyvät sivulle ja korvien kärjet erkanevat toisistaan, silmäluomet menevät ensin puoliumpeen ja sitten kokonaan kiinni ja katse kääntyy ikään kuin sisäänpäin, suun ympäristö jännittyy, viikset suoristuvat ja suuntautuvat jäykästi eteenpäin ja pää laskee hartialinjan tasalle tai sen alle. Mitä voimakkaampia muutokset ovat, sitä voimakkaampaa kipua kissa tuntee.

Alla olevassa kuvassa esitetään kivun arviointi korvien ja silmäluomien asennon mukaan. 0 tarkoittaa kivutonta, 1 kohtalaista kipua ja 2 voimakasta kipua.

Tässä kuvassa esitetään kivun arviointi viiksien ja silmäluomien asennon mukaan. 0 tarkoittaa kivutonta, 1 kohtalaista kipua ja 2 voimakasta kipua.

Viimeisessä kuvassa kivun arviointi pään asennon mukaan. 0 tarkoittaa kivutonta, 1 kohtalaista kipua ja 2 voimakasta kipua.

Alla esimerkkejä kipuilmeistä. 

Kipuasennot

Kivulias kissa usein makaa tai kyyhöttää raajat ja häntä tiukasti kiinni muussa kehossa tai kehon alla. Pää on hartialinjan tasalla tai sen alla. Nenä voi olla nuupallaan alustaa kohti.

Kissa pyrkii suojelemaan kipeää kehonosaa ja väistämään sen kosketusta. Esimerkiksi selkäkipuinen kissa voi notkistaa selkäänsä tai "niiata" silitettäessä.

Kivun vaikutus käyttäytymiseen

Kivuliaan kissan käyttäytyminen muuttuu usein jollakin tapaa, mutta muutokset voivat olla pieniä ja vain juuri ja juuri havaittavia. Ensimmäinen kivun merkki saattaa olla esimerkiksi muuttunut nukkumapaikka, päivärytmin muutokset tai muutokset siinä, miten kissa hakeutuu kontaktiin omistajan kanssa.

Kissa voi muuttua vetäytyväksi tai sen ruokahalu voi heikentyä. Kissa saattaa nukkua enemmän. Karvapeite voi muuttua hoitamattoman näköiseksi tai takkuuntua. Kissa voi nuolla, raapia tai purra kipeää kohtaa. Selkäkipu näkyy usein selkänahkan nykimisenä tai värisyttelynä.

Kipu voi ilmetä myös muutoksina aktiivisuudessa tai hiekkalaatikkokäyttäytymisessä, ääntelynä tai aggressiivisuutena.

Aktiivisuus

• vetäytyminen
• piiloutuminen
• vähentynyt aktiivisuus
• liikkumishaluttomuus
• ontuminen
• vaikeus hypätä ylös tai alas
• tärinä
• rauhattomuus
• huomionhakuisuus

Hiekkalaatikkokäytös

• virtsaaminen tai ulostaminen hiekkalaatikon ulkopuolelle
• tihentynyt virtsaaminen
• ummetus

Ääntely

• maukuminen
• kehräys
• murina
• sähinä

Aggressiivisuus

• aggressiivisuus ihmisiä kohtaan
• aggressiivisuus muita kissoja tai muita eläimiä kohtaan

Mikä tahansa selittämätön muutos kissan käyttäytymisessä saattaa johtua kivusta. Sen vuoksi eläinlääkärissä kannattaa käydä aina, jos huomaa kissallaan yllämainittuja oireita.

Kissojen kivun hoitoon on olemassa paljon eri vaihtoehtoja, niin lääkkeellisiä kuin lääkkeettömiäkin. Niitä kannattaa käyttää ja hoitaa kipua niin hyvin kuin mahdollista.